Rahapelit Suomessa ja ulkomailla – monopoleja ja vapaata kilpailua

Suomen rahapelijärjestelmä perustuu tunnetusti yhden vaihtoehdon monopoliin. Veikkaus Oy:llä on manner-Suomessa arpajaislain suoma yksinoikeus järjestää rahapelejä. Aikaisemmin oikeudet oli jaettu pelimuodon mukaan, mutta Fintoto ja RAY yhdistyivät Veikkaukseen vuonna 2017. On toki olemassa toinenkin suomalainen peliyhtiö, Ahvenanmaan Paf, joka on viime aikoina laajentunut kotisaareltaan eri puolille Eurooppaa. Pafin markkinointi täällä mantereen puolella on kuitenkin kielletty viranomaisten toimesta.

Uusimpien linjausten mukaan rahapelien järjestämistapaa ei olla muuttamassa, vaan päin vastoin Veikkauksen asemaa pyritään vahvistamaan. Jopa erilaisia rajoituksia muun muassa maksuliikenteeseen on esitetty. Veikkaukselta rahoituksensa saavien kansalaisjärjestöjen mielipiteillä on epäilemättä ollut vaikutusta linjaukseen. Tämä Suomen järjestelmä alkaa kuitenkin olla kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen, sillä yhä useampi maa on siirtynyt kilpailuun perustuvaan lisenssijärjestelmään.

Lisenssijärjestelmällä tarkoitetaan sitä että peliviranomainen myöntää määräytyin perustein eri toimijoille lupia tarjota erityyppisiä rahapelejä toimialueellaan. Vastineeksi lisenssinhaltijat maksavat maahan erilaisia veroja ja lisenssimaksuja pelien tuotoista ja/tai liikevaihdosta. Lisenssin saamisen ja säilyttämisen edellytyksenä on myös markkinointia ja itse pelaamista koskevien rajoitusten noudattaminen.

Rahapelien vapauttaminen kilpailulle ei siis tarkoita ”villiä länttä” jossa peliyhtiöt tekevät mitä huvittaa. Esimerkiksi Ruotsin peliviranomainen Spelsinspektionen on hyvinkin aggressiivisesti puuttunut sääntörikkomuksiin. Näistä on annettu mittavia taloudellisia sanktioita ja jopa eräissä tapauksissa peruttu koko lisenssi. Vastuullista pelaamista on edistetty myös Spelpaus-järjestelmän kautta. Tämän avulla ruotsalaisilla pelaajilla on mahdollisuus sulkea itsenä pois kaikilta lisensoiduilta nettikasinoilta ja vedonlyöntisivustoilta.

Euroopan Union tasolla ei ole yhtenäistä direktiivia rahapelien organisoinnin suhteen. Lainsäädäntö on siis suurimmalta osin kansallista ja pirstoutunutta. Jokainen maa tekee käytännössä omat ratkaisunsa, toki yhteisillä sisämarkkinoilla väistämättä ne vaikuttavat toisiinsa.

Rahapelit EU:ssa – kohti reguloitua kilpailua

Suurimassa osassa Euroopan Unionia rahapelien järjestäminen, etenkin valtakunnallisesti, on historiallisesti ollut valtio-omisteisten peliyhtiöiden yksinoikeus. Toimintamalli on siis, kansallisin erityispiirtein, muistuttanut Suomea. Online pelaamisen yleistyttyä tiukka hallinta on käynyt yhä hankalammaksi. Sisämarkkinoilla EU-kansalaisilla on lähtökohtaisesti oikeus ostaa tuotteita ja palveluita myös muista siihen kuuluvista maista. Lisäksi netti mahdollistaa pelaamisen myös vaikkapa nimellisesti Karibialta käsin toimivilla pelisivustoilla. Erilaiset tekniset rajoitukset jäävät usein toimintateholtaan rajallisiksi, ja ovat ongelmallisia perusoikeuksien kannalta.

Yhä useammassa maassa on todettu tosiasiat ja päätetty vapauttaa kilpailua mutta hallitusti. Tavoitteena on näin kohdentaa rahapelaamista laillisiin, säädeltyihin kanaviin, mikä mahdollistaa myös puuttumisen pelihaittoihin ja markkinoinnin ylilyönteihin. Tässä muutamia esimerkkejä maista joissa järjestelmää on uudistettu tai uudistamassa:

Saksassa uusi rahapelejä koskeva lainsäädäntö astuu voimaan heinäkuussa 2021. Urheiluvedonlyönnistä, nettipokerista ja nettikasinoista tulee laillista liiketoimintaa koko maassa. Laki vaatii vielä kaikkien osavaltioparlamenttien hyväksynnän. Peleihin on laissa asetettu tiukkoja rajoituksia. Esimerkiksi kasinoiden kolikkopeleissä maksimipanos on 1€, ja vedonlyönnissä sallittuja kohteita ovat ainostaan voittaja ja seuraava maalintekijä.

Hollannin uutta lisenssijärjestelmää on valmisteltu viime vuosina ja sen on myös tarkoitus käynnistyä 2021. Laki on kuitenkin viivästynyt useaan otteeseen. Sitä odottaessa lisenssiä peliviranomaiselta eli Kansspelautoritetilta (KSA) hakeneet peliyhtiöt ovat joutuneet asettamaan itsensä ”jäähylle”, eli eivät saa tarjota pelejään hollantilaisille. Sääntelyssä on kiinnitetty erityistä huomiota alaikäisten pelaajien suojelemiseen. Tälle on määräyksissä nollatoleranssi.

Iso-Britannia on aina ollut verrattain vapaa markkina rahapelien suhteen. Legendaariset yhtiöt kuten William Hill ja Ladbrokes ovat tarjonneet vedonlyöntiä laillisesti vuosikymmenien ajan. Viime vuosina peliviranomainen UKGC on kuitenkin ottanut tiukempaa otetta. Mainontaa on hillitty ja pelihaittojen ehkäisyyn vaadittu peliyhtiöiltä enemmän panostusta. Iso-Britannia ja Ruotsi ovatkin esimerkkejä siitä että markkinaa voidaan kontrolloida myös ilman monopolijärjestelmää.